Puhkaise kupla ennen kuin se puhkeaa itsestään

Maailma muuttuu siskoseni!

Tuttu lause, jolla muistutan itseäni jatkuvasta tuulilasiin katsomisen tärkeydestä. Omaa ajattelua on syytä ja tarvettakin ravistella säännöllisesti, jotta pysyy mukana kehittyvässä työelämässä. Toisaalta työn perustaa voi vahvistaa myös peruutuspeiliin vilkaisemalla. Vuosien aikana kertynyt hiljainen tieto päivittyy uudeksi erilaisten töiden ja asiakkaiden myötä.

Vaikka lyhyet työurat ja vaihtuvat projektit ovat tätä päivää yhä useamman työssä, moni meistä on tehnyt vuosien työnsä yhden tai muutaman työnantajan palveluksessa. Kun työnantaja on tarjonnut kehittymismahdollisuuksia ja työnantajavelvoitteet on hoidettu moitteettomasti, työhön on voinut sitoutua vuosi toisensa jälkeen. Suomen työmarkkinoita vuosien ajan haastanut laskusuhdanne on voinut tuntua etäiseltä puheelta, kun itsellä on mennyt oikeastaan aika mukavasti. Vaikka onhan työnantajan säästötalkoisiin joutunut väliin osallistumaan kun matkustusta on rajoitettu tai koulutukset on laitettu minimiin.

 

Valitusvirrestä uuteen alkuun

Valmentajan työn tavoitteena on oivalluksen synnyttäminen. Ajatteluun ja asenteisiin vaikuttaminen on parhaimmillaan palkitsevaa, joskin pitkäjänteistä työtä. Kun valmennusta pääsee tekemään innostuneessa ilmapiirissä, työ tuntuu sujuvan mukavasti. Vaikuttavimmat kokemukset syntyvät ehkäpä kuitenkin silloin, kun asioista ”väännetään” oikein kunnolla. Tällöin pinnan alla olevat ajatukset pääsevät päivänvaloon. Keskustellaan kriittisesti asioiden nykytilasta ja ehkäpä myös matkanvarrella syntyneistä ikävistäkin kokemuksista. Tunnekuorma vähenee, kun asioista saa puhua ääneen.

Aina silloin tällöin saan ohjattavakseni ryhmän, joka on valmistautunut valmennuspäivään valitusvirrellä. Tai ainakin muutama ryhmän jäsenistä on. Mikään ei tunnu olevan tärkeämpää kuin keksiä syitä sille, miksi mikään työpaikalle suunnitelluista muutoksista ei tule onnistumaan. Vaikka valmentajana olen tottunut ottamaan itkuvirren vastaan ja ymmärrän sen luonnolliseksi osaksi muutosta, väliin huomaan ajattelevani, kuinka helposti me voimme jäädä oman kuplamme sisään. Alueelle, jossa on turvallista ja hallittua olla. Alueelle, joka ei vaadi ylimääräistä energiaa tai uuden opettelua.

 

Puhkaise kupla ja vältä laitostuminen

Terveydenhuollossa puhutaan laitostumisen vaarasta silloin, kun potilaan omatoimisuus vähenee. Huolimatta kiivastahtisesta ja nopeasti muuttuvasta työelämästä, ilmiö on edelleen ajankohtainen myös osassa työpaikkojamme. Laitostuminen on läheinen termi sekä passivoitumiselle että tylsistymisen kokemukselle. Uusi ei vain houkuttele, kun muutoksen tekeminen vie ylimääräistä energiaa.

Jos organisaatiota ohjataan konemallilla, laitostumisen vaara on ilmeinen. Ylhäältä organisaatiosta tarkasti valuvat tavoitteet ja ohjeet sekä rajatut toimenkuvat ja viimeiseen asti hiotut prosessit voivat tehdä yksilöistä laitostumisen uhreja. Älykkäät ja osaavat ihmiset tylsistyvät ja viittaavat kintaalla toinen toistaan seuraaville uudistusehdotuksille. Käyttämättä jäänyt ajatteluenergia tulee kyllä käytettyä jossakin muualla kuin työssä. Vaikka urheiluseuroissa tai vapaaehtoistyössä.

Kuplan puhkaisijalle voisi olla käyttöä kaikilla organisaatiotasoilla. Ja mieluummin ennen kuin kupla puhkeaa itsestään ympäristön pakottamana.

 

Onko itsensä johtaminen mahdollista?

Pentti Sydänmaalakka puhuu älykkäästä johtamisesta ja älykkäistä organisaatoista. Älykkään johtamisen keskiössä on asioiden ja ihmisten johtamisen lisäksi itsensä johtaminen, tuo jalo taito, joka koskettaa meitä kaikkia. Tavoitteellisuus, ammattitaidon kehittäminen ja oikean asenteen ylläpito kuulostavat itsestään selviltä asioilta, joita korostetaan työelämäpuheissa. Vaikka haluamme kehittää itseohjautuvia organisaatioita, estämme usein asian konkretisoitumisen käytännössä. Varsinkin silloin, jos meistä on tullut laitostumisen uhreja.  Haluamme vain pitää kiinni siitä, mikä on meille helppoa ja mitä olemme saaneet ja saavuttaneet. Se on kaukana itsensä johtamisen ytimestä.

Koneorganisaation kehittyminen älykkääksi, itseohjautuvaksi organisaatioksi on mahdollinen. Matka sisältää paljon uuden oppimista ja vanhojen asenteiden ravistelua. Hiljaisen tiedon kunnioittamista ja uuden tiedon soveltamista vakiintuneisiin toimintamalleihin. Pienten myönteisten kehitysaskeleitten huomioimista ja paljon palautetta. Osaoptimoinnin estämistä ja tasavertaisuuden edistämistä. Pönöttämisen vähentämistä ja epämuodollisuuden lisäämistä. Valmentavaa johtajuutta ja luottamusta itseään johtaviin yksilöihin.

Kulttuuri kehittyy pienin askelin arjessa. Vaikka tie voi olla kuoppainen, jokaiseen ansaan ei tarvitse kompastua.

Sinä älykäs johtaja: ole kaukonäköinen ja usko visiosi voimaan. Ota haaste, luota ja sparraa ajattelevat osaajat uudelle tasolle. Vältä laitostuminen, mutta varmista osaajien sitoutuminen ja valjasta yksilöiden potentiaali innostavan huomisen rakentamiseen. Puhkaise kupla, ennen kuin se puhkeaa itsestään ympäristön pakottamana!

 

Puhkaise kupla ennen kuin se puhkeaa itsestään
Tagged on:                 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php