Nuorisotyön ammattilainen Eija Pietilä: johtajan tärkein tehtävä on vuorovaikutuksen edistäminen

Eija Pietilä on Suomen nuorisokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja, nuorisotyön ammattilainen sekä ratkaisukeskeinen työnohjaaja, kehittäjä ja coach yrityksessään AjatusTorppa. Joimme Eijan kanssa kahvit ja kuulin samalla hänen ajatuksiaan johtamisesta ja johtajana kehittymisestä. Ajankohtaista, vaikuttavaa ja kokemukseen pohjautuvaa näkemystä rohkealta ja eteenpäin katsovalta johtamisen ammattilaiselta meille kaikille.

Toiminnanjohtajana Suomen nuorisotyön ytimessä

Suomen nuorisokeskusyhdistys (SNK ry) on edunvalvonta- ja vaikuttamisyksikkö, jolla on tärkeä rooli Suomen nuorisotyön kehittämisessä. Yhdeksän valtakunnallisen nuorisokeskuksen tehtävänä on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla ja ohjaamalla heidän kasvuaan.

Eija Pietilä on toiminut SNK ry:n toiminnanjohtajana viimeiset kuusi vuotta. Johtamiskokemusta hänellä on reilun kahdenkymmenen vuoden ajalta julkiselta ja kolmannelta sektorilta. SNK ry:ssä vaikuttamis-, viestintä- ja kehittämistyön lisäksi hän vastaa yhdistyksen hallinnosta, taloudesta ja päivittäisjohtamisesta. Tehtävä edellyttää aktiivista sidosryhmäyhteistyötä niin alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.

”Meillä on vastuullinen rooli nuorisotyön kehittäjänä.  Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminnallamme myöntämä rahoitus merkittävä osa valtion nuorisotyön avustuksista. Seikkailukasvatuksen ylläpito ja kehittäminen Suomessa on meille ministeriöstä annettu erityistehtävä. Vaikuttamistoimintaamme on mm. lausuntojen ja kannanottojen tuottaminen alan ajankohtaisiin asioihin kuten lakiuudistuksiin, opetussuunnitelmiin, ympäristökasvatukseen ja kestävän kehityksen edistämiseen.”

 Johtajan tärkein tehtävä on vuorovaikutuksen edistäminen

Eija Pietilä johtaa asiantuntijaorganisaatioita, jossa oman alansa asiantuntijat toimivat varsin itseohjautuvasti. Onnistuakseen tämä edellyttää selkeitä tavoitteita ja toimenkuvia.

”Mielestäni johtajan tärkein tehtävä on vuorovaikutuksen edistäminen. Esimiehenä toimin enemmänkin sparraajana, mikä edellyttää minulta kuulemisen taitoa. Ei ole sattumaa, että ihmiselle on annettu kaksi korvaa ja yksi suu - miksi en siis hyödyntäisi niitä johtamistyössäni?”

Haastavinta johtajuudessa on ollut ottaa vastaan tunnemyrskyjä. Lähiesimiehenä sen kuitenkin ymmärtää osaksi omaa roolia ja asemaa yhteisössä.

”Omassa johtajuudessani näkyy varmasti ratkaisukeskeisyys: pyrin näkemään haasteet mahdollisuuksina ja haluan edistää sekä yksilöiden että koko tiimimme kasvua. Minun tehtäväni on toimia asiantuntijoiden työn mahdollistajana. Mietitään mieluummin miten halutaan asioiden olevan kuin etsitään syyllisiä. ”

Johtamista on haastanut myös työyhteisöt, joissa yhteinen suunta ei ole ollut selvä.

”Jos yksikössä on monta eri toimijaa, jotka kaikki vetävät eri suuntaan, on johtaminen haasteellista. Kun suunta on hukassa, tarvitaan tukirankaa. Vaikka tavoite olisikin kirkas isossa kuvassa, yhdessä sovitut pienemmät tavoitteet ovat erityisen tärkeitä”, Eija tiivistää.

Reflektointi kehittää johtajuutta

Reflektoinnin käyttäminen ja sen opettaminen nuorille on nuorisokeskusten arkityötä ja nojautuu yhdistyksen arvoihin ja on oleellinen osa myös johtajana kasvamista.

”Jokaisen johtajan tulisi harjoitella reflektointia, sillä omien tunteiden, ilojen ja pettymysten läpikäynti auttaa sinua kehittymään. Samalla opit ymmärtämään itseäsi, toimintaasi ja reaktioitasi. Huomaat myös, miten arvosi ja asenteesi näkyvät toiminnassasi.”

On myös tärkeää, että työntekijöitä rohkaistaan reflektointiin. Esimeriksi työuupumuksen ehkäisyssä suuri merkitys on sillä, että työntekijä pysähtyy miettimään työtään ja uskaltautuu vaikuttamaan omaan työhönsä tätä kautta.

Nuoret ja muuttuva työelämä

Eija on seurannut työelämän kehittymistä omasta roolistaan ja tunnistaa, kuinka työelämän lähtökohdat ovat muuttuneet.

”Tapaan järjestömaailmassa yhä enemmän henkilöitä, jotka ovat valmiita tekemään työtä vain vähän aikaa. Nykyään nuorten unelma ei ole omakotitalo, kaksi lasta ja koira. He haluavat kokemuksia ja identiteetti ei muodostu pelkästään työn ympärille. Nuoret arvottavat kokemukset ja elämykset suuremmiksi kuin omaisuuden kerryttämisen.”

Nykyajan nuoret odottavat johtamiselta valmentavaa otetta sekä lupaa olla luova ja kokeileva. Nuorisotyössä korostuukin persoonan ja ilmaisun voima: todellinen osaaja on muutoskykyinen kameleontti.

Selkeillä periaatteilla kohti timanttia

Olipa organisaatio millainen tahansa, johtaminen on työtä, jossa pitää nähdä kauemmas.

”Sinulla on käsissäsi timantti, jota kohti etenet määrätietoisesti. Johtajana sinun pitää uskoa tekemiseesi, sillä mikään ei ole niin iso tai vaikea asia, ettei se ole saavutettavissa.”

Ratkaisukeskeisenä työnohjaajana, kehittäjänä ja coachina Eija on tottunut myös kiinnittämään huomiota omaan sisäiseen puheeseen ja yrittää etsiä hyviä puolia johtamisen eri tilanteista.

”Kysyn useimmiten miten tai millä tavalla, harvemmin miksi. Perustin yritykseni Ajatustorpan vuosi sitten, jotta voisin auttaa myös muita kasvamaan ja kehittymään työssään.”

Oman johtajuutensa Eija nojaa selkeisiin periaatteisiin:

”Tässä työssä luottamuksella on ääretön merkitys. Jos ei ole luottamusta, ei ole myöskään reiluutta ja läpinäkyvyyttä, joita pidän johtajuuteni perusarvoina. En myöskään halua muuttua sellaiseksi, etten olisi helposti lähestyttävä. Uskon myös, että empatia on vahvuuteni.”

Humanistinen ihmiskuva perustuu siihen, että jokainen ihminen tulee kohdatuksi sellaisena kuin on. Eija suositteleekin jokaista johtajaa miettimään omaa ihmiskuvaansa sekä kehittämään vuorovaikutustaitojaan:

”Se ei tarkoita, että olet nynny jos pystyt aitoon ihmisten kohtaamiseen. Kun osaat johtajana myös pehmeitä taitoja, sä oletkin lopulta kova tyyppi.”

Eija Pietilä

Toiminnanjohtaja, Suomen nuorisokeskusyhdistys ry

Ratkaisukeskeinen työnohjaaja ja coach, Ajatustorppa

Yhteisöpedagogi (AMK)

Johtamisen erikoisammattitutkinto

Erilaisissa johtamistöissä kunnallis- ja kolmannella sektorilla yli 20 vuotta

Kuvaus: Katja Heiskanen