Vapauteen kultaisesta häkistä?
Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa pari miljoonaa? Irtisanoutuisit nykyisestä työstäsi, perustaisit yrityksen tai pitäisit vähän lomaa ja tuumailisit, mille alkaisit seuraavaksi? Ehkäpä vapaaehtoistyötä, vähävaraisten tukemista ja unelmien toteuttamista?
Kun kysyn asiakkaaltani, miksi raha on niin tärkeä seikka elämässäsi, yleensä vastaus on, että se tuo turvallisuutta ja lisää elämänlaatua. Jos vastaajana on henkilö, jonka taloudellinen tilanne on haastava, tämä on varmasti enemmän kuin totta. Onhan riittävä toimeentulo osa perustarpeitamme. Saan kuitenkin useimmiten samansuuntaisia vastauksia myös henkilöiltä, joiden lähtökohdat hyvän elämän toteuttamiseen ovat varsin erilaiset: On hyvä kuukausipalkka, asunto, kesämökki ja moottoripyörä. Etelän matkailua muutaman kerran vuodessa. Vaikka voisi ajatella, että lähtökohdat itsensä näköisen työ- ja yksityiselämän toteuttamiseen ovat vallan erinomaiset, totuus voi olla kuitenkin varsin toisenlainen.
Toive- ja sitkuajattelu täyttää mielen
Turvallisuuden tunne on valtava voima työyhteisössä. Tuntiessamme itsemme hyväksytyiksi ja tärkeiksi, annamme helpommin itsestämme ja osaamisestamme. Kun asiat soljuvat järjestelmällisen hallitusti eteenpäin ja tilille napsahtaa säännöllisesti kohtuullinen palkka, hallinnan tunne lisääntyy ja asiat ovat kontrollissa. Koemme psykologista turvallisuuta.
Toisaalta aineellisen varallisuuden aiheuttama turvallisuuden tunne voi kuitenkin hidastaa kasvuamme ja kehittymistämme sekä pintaa syvempien todellisten toiveittemme tai unelmiemme toteuttamista. Vaikka työssä kaikki onkin periaatteessa hyvin, jotakin puuttuu kuitenkin. Pikkuhiljaa toive- ja sitkuajattelu täyttää mielen. Turhautumista, pahaa oloa ja automaattiohjausta hyvän palkan ja varallisuuden voimalla. Jäämme oman ajattelumme vangiksi. Ulkopuolelta onnistujalta näyttävästä tuleekin pahimmillaan uhri, joka levittää pessimismin siementä ja negatiivista energiaa ympäristöönsä. Kultainen häkki on valinnut uhrinsa, joka ei rohkene rikkoa sellin seiniä.
Kaltereiden takaa päivänvaloon
Työssäni tapaan säännöllisesti vaativissa tehtävissä toimivia, monen mittapuun mukaan menestyviä johtajia, esimiehiä ja asiantuntijoita, jotka ovat heränneet paitsi turhautumiseen, myös jatkuvaan tyhjyyden tunteeseen työssään. Hienoa kuitenkin on, että yhä useampi on valmis rohkeasti haastamaan itseään varallisuuden tuoman turvallisuuden tunteen kustannuksellakin.
Ratkaisukeskeisessä coachingissa kasvun ja kehittymisen lähtökohtana on omien unelmien, toiveiden tai tavoitteiden kirkastaminen ja rohkea sanoittaminen. Vaikka tämä voi kuulostaa itsestään selvältä, yleensä vain pieni osa asiakkaistani on miettinyt tätä kovin merkityksellistä asiaa ennen tapaamistamme. Johtajana ja asiantuntijana kasvamisessa asialla on valtava painoarvo. Merkityksellinen työ voi kantaa vahvemmin eteenpäin kuin aineellinen gloria, vaikka nämä kaksi eivät olekaan välttämättä toisensa poissulkevia. Omien arvojen ja kiinnostuksenkohteiden mukainen työ lisää hyvinvointia, mikä on tie onnistumisen tunteeseen ja itselle merkitykselliseen työhön.
Kun coachina haastan asiakastani ajattelemaan, tuen samalla häntä kehittämään reflektointitaitojaan. Autan löytämään mahdollisuuksia, jolloin vaakakupissa ovat tuttu ja turvallinen sekä uusi ja opettavainen. Molempia tarvitaan, mutta useimmiten eteenpäin pääsee vain vaakakuppeja heilauttamalla.
Kirkastamalla omaa suuntaa, voi päästä kaltereiden takaa päivänvaloon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että alamme suorittamaan elämäämme kohti tavoitettamme tai luovumme kaikesta saavuttamastamme. Ennemminkin sanoisin, että voimme elää kevyemmin hetkessä pieniä valintoja tehden. Kas kummaa, kultaisen häkin ovi aukeaa ja toiveajattelusta tuleekin totta.