Asiantuntijatyön monet kasvot: millaisen kumppanuusstrategian rakennat?
Viimeisen kahden viikon aikana olen ollut valmentamassa useampaa ammattilaisryhmää organisaation kyvykkyyden kehittämisestä. Yksi keskeinen aihe, jota olemme pohtineet yhdessä, on ollut yrityksen osaamisen vahvistaminen jatkuvasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.
Henkilöstöjohtamisen perinteisessä mallissa yrityksen henkilöstö on usein jaettu ydinhenkilöstöön, toissijaiseen henkilöstöön sekä yksityisiin palveluntarjoajiin. Ydinhenkilöstö lisää yrityksen toiminnallista joustavuutta. Määrä- ja osa-aikaiset henkilöt tuovat yritykselle tärkeää määrällistä joustavuutta. Yksityisiltä palveluntarjoajilta ja kumppaneilta hankitaan erityisosaamista tarpeeseen. Tällaisten lähtökohtien pohjalta on varsin luonnollista, että osaamisen kehittäminen kohdennetaan erityisesti yrityksen ydinhenkilöstöön.
Uuden asiantuntijatyön monet kasvot
Ennakoimme, että tulevaisuudessa yhä useampi asiantuntija myy omaa osaamistaan oman yrityksen kautta. Väliin toimitaan projektissa yrittäjänä ja kohta osa-aikaisena palkkasuhteessa. Työtä tehdään entistä vahvemmin verkostomaisesti ja eri kumppaneiden kanssa. Yrittäjyyteen kannustaa myös se, että liikkeelle pääsee varsin vähäisin investoinnein. Kevytyrittäjäksikin voi siirtyä varsin pienin ja nopein askelin.
Vaikka yrittäjyyden aloittaminen voikin olla helppoa, liiketoiminnan lentoon saaminen onkin usein paljon työläämpää. Väitän, että jokainen itseään kunnioittava asiantuntija, freelancer ja projektityöntekijä panostaa oman työmarkkinakunnon ja osaamisen ylläpitoon, jotta ylipäätään pysyy mukana työelämän kehityksessä. Samalla tämä luo pohjaa paitsi uusille toimeksiannoille, myös verkostojen kasvattamiselle ja vahvistamiselle.
Itse olen toiminut asiantuntijayrittäjänä pian kymmenen vuotta. Tänä aikana olen tehnyt yhteistyötä useamman “päämiehen” lukuun omien suorien asiakastoimeksiantojeni lisäksi. Väliin palkkaa on tullut myös sivutoimisesta opettajuudesta.
Kumppanit, joiden kanssa olen työskennellyt pidempään, ovat sitoutuneet yhteistyöhön kanssani. Samaan aikaan kun itse olen pyrkinyt antamaan parastani “alihankkijan haalareissa”, he ovat arvostaneet työpanostani ja ymmärtäneet työni lähtökohdat itseni työllistäjänä. Yhteistyö toimii, kun yhteinen tavoite on kirkas ja vuorovaikutus luontevaa. Joustavuutta kysytään sekä minulta että työn tilaajalta: tarjottava työ voi tulla nopeallakin varoitusajalla ja riskinä on, että en pysty siihen vastaamaan. Toisaalta on mahdollista, että työtä ei olekaan tarjolla hetkeen ja tällöin minun on etsittävä työtä muualta. Toimiva kumppanuus edellyttää molemmin puoleista ymmärrystä, mikä tuo joustavuutta yhteistyöhön.
On kovin ilmeistä, että verkostomainen toimintatapa tulee olemaan yhä useamman asiantuntijan työkenttää tulevaisuudessa. Esimerkiksi edustamallani valmennuksen ja koulutuksen toimialalla suuntaus on jo pidempään ollut, että oman “ydinhenkilöstön” työroolit muuttuvat ja palvelutyön toteuttaakin oman henkilöstön sijasta yhä useamman kumppani tai alihankkija.
Osaamisesta kilpailutekijä, johtamisesta sitouttamistekijä
Moni toimiala kamppailee rekrytointihaasteiden kanssa ja houkuttelupainotteinen rekrytointi onkin yhä useamman työnantajan agendalla. Samalla panostetaan työnantajamielikuvan kehittämiseen sekä ainutlaatuiseen henkilöstökokemukseen, millä on suora vaikutus asiakastyytyväisyyteen. Investoinnit henkilöstöön kannattavat yleensä, jos niitä ylläpidetään hyvällä johtamisella. Tämän päivän ja huomisen työelämäammattilainen vaihtaa paikkaa yhä herkemmin ja uskaltaa haastaa myös johtamiskäytäntöjä.
Yhtälailla, ammattitaitoinen kumppani tai alihankkija on yhä useammin bisneksen kriittinen resurssi. Asiantuntijaverkoston ja kumppanuuksien johtaminen on kuitenkin alue, joka voi jäädä liian vähälle huomiolle arjen kiireessä. Kysymys on kuitenkin ennen kaikkea tietoisista valinnoista: miten sitoutamme asiantuntijakumppanin, huomioimme hänen onnistumisensa, annamme rakentavaa palautetta, palkitsemme hänen onnistumisensa ja syvennämme yhteistyön luottamusta? Miten saamme hänen osaamisensa käyttöön laajamittaisesti?
Kun aikoinaan tein graduni teollisuuden pitkäaikaisista asiakas-myyjä -suhteista, en ehkäpä osannut ajatella, kuinka isosta asiasta oikeastaan onkaan kysymys. Tänään näen asian merkityksen myös asiantuntijatyön näkökulmasta: joustavuus saavutetaan laatua menettämättä, kun asia nostetaan strategiseksi.
Itselläni on hyviä kokemuksia alihankkijan ja kumppanin roolista. Olen saanut tehdä yhteistyötä sellaisten yritysten, organisaatioiden ja brändien kanssa, joita voin arvostaa ja joihin voin sitoutua. Samalla myös oma osaamiseni on kehittynyt.
Mikäli joku päivä päätän lähteä mukaan uuteen bisnekseen tai laajennan nykyistä yritystoimintaani, kriittinen kysymys on, miten saan osaajan innostumaan palveluistamme, sitoutumaan yhteistyöhön ja kasvamaan kanssamme?
Kullanarvoinen kumppani on yhä useammin yrityksesi ääni asiakkaalle - millaisella strategialla ja johtamisella saat hänen potentiaalinsa käyttöön yhteisten onnistumistarinoiden rakentamiseksi?